Tänään silmiini osui järkyttäviä kuvia angorakanien kohtelusta. Kustannustehokkain tapa tuottaa angoravillaa on repiä kaneilta nahka ilman kivunlievitystä. Enpä osaa sanoa, miten suuri parannut tilanteeseen olisi tarjota pupuille kivunlievitys, ongelma on syvemmällä. Uskon, että tässäkin asiassa ongleman ytimenä on ahneus - kaikkien osapuolten intressinä on saada mahdollisimman paljon mahdollisimman halvalla - ja tuotantoketjun näkymättömyys. Svt:n, Kauppalehden ja ylen sivuilla on uutisointia aiheesta.
Haastan kanssaneulojat tiedustelemaan lankakaupastaan, millainen on heidän valikoimassaan olevan angoralangan alkuperä ja mitä he aikovat tehdä, mikäli tuotannossa ilmenee kanien epäeettistä kohtelua.
On helppo ajatella, ettei langantuotannossa ole eläineettisiä ongelmia, langoissa käytettäviä kuituja kun saadaan elävistä, ei kuolleista eläimistä. Ei ole kuitenkaan itsestään selvää, että langantuotannossa käytettäviä eläimiä kohdellaan asiallisesti. Neulominen on entistäkin mukavampaa kun voi olla varma siitä, ettei kenenkään ole tarvinnut kärsiä sen eteen, että minä saan ajanvietteeksi taiteilla pehmoisen pipon.
Mitä jos lankavarastosta sattuukin löytymään lankoja, joita ei tämän jälkeen huvitakaan neuloa? Yksi vaihtoehto on neuloa niistä jotakin mukavaa, myydä tekemänsä neule ja lahjoittaa saamansa rahat valitsemalleen hyväntekeväisyysjärjestölle.
Itse tiedustelin asiaa Titityyltä, josta usein ostan lankoja. Titityyllä on valikoimassaan Rowanin angora hazea. Sain pikaisen vastauksen, jonka mukaan kyseinen lanka on eettisesti tuotettua eikä kaneja vahingoiteta vaan karva saadaan kampaamalla ja leikkaamalla hellästi. Onneksi on lankakauppoja, joista voi hyvillä mielin ostaa lankansa!
Tilkkuja, herkkuja ja langanpätkiä ottaa haasteen vastaan, tärkeä asia, kiitos, että otit esiin!
VastaaPoistaKiiitos kun lähdet haasteeseen mukaan!
Poista